Oman maan kaura kulkee myllystä lautaselle

Haave lähellä tuotetusta ruoasta sai myllyn muodon, kun Elina ja Joeli Lintula hyppäsivät jauhojen ja hiutaleiden matkaan. Jyvät myllytetään tilausten mukaan.

Teksti: Ruut Hokkanen

Kuvat: Jori Liimatainen

J yvät sujahtavat myllyn kätköihin, kun Elina Lintula kauhoo ämpäristä kauranjyviä kohti jauhatusta. Mylly imaisee sisäänsä jyvät ja työntää ulos kauralesettä ja kaurajauhoa, jotka kauhotaan omiin pusseihinsa. Etiketti päälle, ja jauhot ovat matkalla kohti uutta keittiötä.

Mylly sanana herättää ajatuksen suurikokoisista tuotantolaitteista, mutta tämän myllyn laitteet eivät vie paljon tilaa. Loimaan Mellilästä ja yhden huoneen kokoisesta tilasta löytyy ehkä Suomen pienin mylly: kaksi myllyä ja hiutalepuristin. Toinen mylly jauhaa vehnää, toinen kauraa ja kolmannesta laitteesta, hiutalepuristimesta ulos tulee kaurahiutaleita. Nämä kaurahiutaleet eivät seiso pitkään varastossa.

– Kaura on parhaimmillaan vasta jauhettuna, Joeli Lintula kertoo.

VASTA MYLLYTETTY KAURAJAUHO ON TUHTIA TAVARAA, SILLÄ SIINÄ ON JÄLJELLÄ PALJON KAURAN LUONTAISIA RASVOJA.

Ruoan matka kuluttajan lautaselle käy monen vaiheen kautta. Teollisesti tuotettua kaurahiutaletta esikäsitellään ja höyrytetään. Näin siksi, koska kaurassa on paljon rasvaa, joka härskiintyy herkästi. Lintuloiden tilalla kaura kasvatetaan ensin omalla pellolla ja sen jälkeen se kerätään, kuivataan ja varastoidaan. Tavallisesti tässä vaiheessa kaura kulkee kohti jauhatusta ja jatkojalostusta, mutta Koivistonkulman luomutilalla kauran jyvät hiutaloidaan valmiiksi vasta, kun asiakas tilaa tuotteen esimerkiksi nettikaupasta.

– Suurten määrien kerralla tekeminen olisi toki helpompaa. Nyt jokaisen jauhamiskerran jälkeen myllyn osat tulee siivota ja imuroida, Elina Lintula kertoo.

Kaura säilyy parhaiten silloin, kun siinä on kuori paikallaan. Esikäsittelemätön kaurahiutale on parhaimmillaan neljän kuukauden päästä jauhamisesta. Säilyvyysaika on teollista kaurahiutaletta lyhyempi, mutta käsittelemättömyydellä on omat puolensa.

– Tuoreessa kaurahiutaleessa on ravintoaineet parhaiten tallessa, ja maku on vahvempi, Elina Lintula sanoo.

Joeli ja Elina Lintula ehtivät haaveilla myllytoiminnasta jonkin aikaa. Joeli Lintulalla on pitkä kokemus maataloudesta ja hän päätyi tilalle sukupolvenvaihdoksen myötä 2006. Tila siirtyi luomuviljelyyn vuonna 2000.

– Uutta luomutietoutta on tullut viimeisten vuosien aikana paljon saataville. Muistan aiemmasta, että paljon on joutunut kokeilun kautta opettelemaan itse, Joeli Lintula kertoo.

Maanviljelijän työ on herkkä sään muutoksille. Sato riippuu monesta seikasta, osaan voi vaikuttaa ja osa on kiinni kasvukauden suotuisuudesta.

– Vilja ei löydä lautaselle, jos sitä ei laiteta ensin pellolle. Palkitsevinta tässä työssä on nähdä viljan kasvu, Joeli Lintula miettii.

Tilalla kasvaa vehnän ja kauran lisäksi hernettä, ohraa, marjoja ja ruista.

– Tykkään työssäni keksiä ja löytää uusia ja toimivia keinoja. Jokainen koe-erä vie yhden vuoden, joten se vaatii pitkäjänteisyyttä, Joeli Lintula pohtii.

Ennen omien koneiden hankkimista pariskunta kävi katsomassa myynnissä ollutta myllyä.

– Paljon mietimme, että minkälaista tuotantoa me haluamme tehdä, eikä iso mylly tuntunut meille sopivalta ratkaisulta, Elina Lintula kertoo.

Suurta myllykoneistoa ei hankittu, vaan tilan vanhaan tuotantorakennukseen tehtiin tila kolmelle myllykoneelle. Mylly on ollut toiminnassa nyt reilun kuukauden verran. Myllytoimintaan lähteminen jännitti molempia.

– Jännityksen lisäksi olimme molemmat varmoja siitä, että ainakin tuote on hyvä, Elina Lintula muistelee.

Myllyn arki pyörii niin, että Joeli vastaa maatalouspuolesta, Elina tuotteen ulos saannista. Elina on nyt hoitovapaalla sosiaalialan työstä. Tuotteistamisen ja palvelumuotoilun erikoisammattitutkinto on viittä vaille valmiina, ja koulutuksen kautta on kertynyt lisätietoutta yrittäjyydestä ja byrokratiasta.

– Päivätyön ohessa tällaisen toiminnan aloittaminen olisi ollut huomattavasti hankalampaa.

Yritystoiminta on lähtenyt liikkeelle hyvällä vauhdilla. Puolen hehtaarin metsä -nimen alla kulkevan tuoteperheen kaurahiutale on ehtinyt saada jo valtakunnallista tunnustusta, kun se sai Vuoden luomutuote -kilpailussa kunniamaininnan. Samassa kilpailussa menestystä tuli myös toiselle alueen yritykselle, kun Salon Suomusjärvellä sijaitseva Birkkalan tila nimettiin Vuoden luomuyritykseksi.

Pariskunnan haavekuva suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta on selkeä.

– Halpa ruoka kaupan hyllyllä heijastuu myös maatalouden arvostukseen, Joeli Lintula miettii.

– Kun tehdään kaikki alusta asti itse, saadaan omalle tuotteelle ja samalla koko suomalaiselle maataloudelle lisää arvostusta, Elina Lintula kertoo.

Myllyt Suomessa

Suomen viisi suurinta myllyä ovat Fazer Mylly, Helsingin Mylly, Raisio Oy, Myllyn Paras ja Kinnusen Mylly.

Varsinais-Suomen alueella suurin toimiva mylly on Raisio Oy:n mylly.

Pienempiä myllyjä alueella on Riihipuodin sekä Kyrön myllyt Pöytyällä, Reunasalon mylly Marttilassa, Kemiön mylly Kemiössä, Birkkalan tila Salossa, Lokalahden luomumylly Uudessakaupungissa, Iso-Hulmin viljankäsittelylaitos, Koivisonkulman luomutila Loimaalla ja Siimeksen tila Pöytyällä.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä, www.vyr.fi

---